Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta Pohjois-Karjalan Sähkö
Ajassa 22.11.2017

Uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi suunnitteilla iso hanke Kuurnaan

Järvilohen pelastamiseksi on Pohjois-Karjalassa käynnistetty ainutlaatuinen yhteistyöhanke, jossa on tavoitteena rakentaa järvilohelle uusi lisääntymisalue Pielisjoessa sijaitsevan Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan. Kuurnan Voima Oy on perustanut hankkeen toteuttamista varten Laurinvirta Oy -nimisen tytäryhtiön, joka on jättänyt Aluehallintovirastoon lupahakemuksen Kuurnan tulvauoman kunnostamiseksi erittäin uhanalaisen järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi.

Kilometrin pituisesta tulvauomasta on mahdollista rakentaa koko Saimaan vesistön merkittävin Saimaan järvilohen lisääntymisalue ja Kuurnan Voima Oy haluaa osaltaan olla mukana toteuttamassa tätä projektia. Hanke mahdollistaisi toteutuessaan järvilohen luonnollisen elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen. Kuurnan tulvauoma on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta ja se tulisi tarvitsemaan toimiakseen jatkuvan, 35 m3/s suuruisen vedenjuoksutuksen uomaan. Tätä varten uoman patoluukun rakenteisiin on suunniteltu rakennettavaksi pienvesivoimala, jonka teho olisi noin kaksi megawattia. Pienvesivoimalan rakentamisen ja kalataloudellisten kunnostustöiden kustannusarvio on yhteensä noin 6–7 miljoonaa euroa.

Järvilohi on pulassa ilman mittavia suojelutoimia 

Jos tärkeä pelastamishanke toteutuu, äärimmäisen uhanalainen järvilohi pystyisi lisääntymään ensi kertaa puoleen vuosisataan täydellisesti ilman ihmisen apua.

Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohen luonnonmukainen lisääntyminen on estynyt ihmisen toiminnan seurauksena ja laji on säilynyt hengissä kalanviljelyn avulla. Sukupuuton välttämiseksi laji tarvitsee jälleen mahdollisuuden lisääntyä luonnossa.

Viimeisen jääkauden jälkeen Vuoksen vesistöalueelle muodostui kaksi erillistä järvilohikantaa, toinen Saimaan alueelle ja toinen Pieliseen. Saimaan järvilohen lisääntyminen tapahtui Pielisjoessa ja sii­hen laskevassa Ala-Koitajoessa. Pielisellä vaeltanut järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Järvilohen lisääntyminen estyi 1950–70-lukujen aikana jokien patoamisen myötä ja nykyisin järvialueilla lajia puolestaan uhkaa kalastus. Järvilohi on sen vuoksi nykyään äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Laji on saatu pidettyä elossa laitosviljelyn avulla, mutta järvilohen elinvoimaisuuden säilymisessä paras ratkaisu olisi, että emokalat lisääntyisivät luonnollisesti. Tällöin esimerkiksi kutuparin valinta sekä poikasten alkuvaiheen selviytymiseen vaikuttavat tekijät toimisivat järvilohikannan perimän säilymisessä ja kehittymisessä luonnonmukaisesti. Tällaisen tuotannon kautta syntyneet järvilohet ja niistä jokisuuhun kudulle palaavat emokalat olisivat käyneet läpi kaikki luonnonvalinnan eri vaiheet, minkä varassa myös emoviljelyyn tukeutuvaa säilyttämistä voidaan jatkaa.

Lisääntymisalueella mahdollista tuottaa jopa 5000 vaelluspoikasta vuodessa

Kuurnan tulvauomaan suunniteltu ympärivuotinen veden virtaama muodostaa kunnostetusta alueesta olosuhteiltaan järvilohelle otollisen ympäristön. Kun tulvakanavaan suunnitellut alueet kunnostetaan parhaan olemassa olevan tiedon perusteella, voidaan poikastuotanto saada keskimääräistä paremmaksi. Poikasille tarpeellisen ravinnon tuotantoa voidaan ylläpitää ja lisätä, säilyttämällä osia kunnostettavan alueen alkuperäistä pohjaeliöstöä ja kasvillisuutta nykytilassaan. Näin ollen kunnostettu alue voisi tuottaa noin 3 000 vaelluspoikasta vuodessa. Kunnostettavia alueita optimoimalla voi vaelluspoikastuotanto yltää jopa 5 000 poikaseen vuodessa.

Uusi pienvesivoimalaitos turvaa lisääntymisalueen vedensaannin 

Suunnitellun poikastuotantoalueen kaavapiirros.

Järvilohi on lisääntymisalueensa suhteen varsin vaatelias. Joen pohjan hiekka tulee olla oikeaa karkeutta, pohjan muoto ja syvyys mieluinen ja virtausnopeuden sopiva. Kutupaikan valinta kuuluu naaraan vastuulle ja sopivan paikan löydyttyä järvilohinaaras muokkaa valitsemastaan kutualueesta pyrstönsä avulla itselleen kutupesän. Naaras laskee jättämiensä isompien kivien väliin mädin, jonka päälle koiras käy laskemassa maitinsa ja munat hedelmöityvät. Sama toistuu seuraavassa kutupaikassa ja sitä seuraavassa, kunnes kaikki mätimunat on laskettu. Jos paikan virtausolosuhteet eivät naarasta miellytä, pesä saatetaan hylätä kokonaan. Hedelmöittyneet mätimunat kehittyvät kutusoraikossa virtaavassa vedessä talven aikana noin 10–30 sentin syvyydessä. Jos ja kun kaikki menee hyvin, poikaset kuoriutuvat kutua seuraavana keväänä ja alkavat etsiä omaa reviiriään koskesta.

Kuten lyhyestä kuvauksesta käy ilmi, täytyy varsin monen asian loksahtaa lisääntymisalueen olosuhteissa kohdalleen, jotta nämä komeat koukkuleuat alueen kodikseen hyväksyvät. Kuurnan lisääntymisalueen suunnittelussa onkin sen vuoksi pyritty hyödyntämään kaikki käytettävissä oleva tieto eri asiantuntijatahojen yhteistyönä.

Keskeisessä roolissa oleva riittävä ja tasainen veden virtaamana on suunniteltu järjestettävän uuden pienvesivoimalan avulla. Tulvauomaan rakennettavan pien­voimalan avulla pystytään virtaavasta vedestä tuottamaan sähköä, sekä lisäksi hyödyntämään kevättulvien vedet sähköntuotantoon niin, että juoksutettavasta vedestä ei synny merkittäviä lisäkustannuksia. Ilman pienvesivoimatuotantoa yhtälö olisi taloudellisesti mahdotonta toteuttaa. Kuurnan voimalaitosten tuotantojen yhteismäärä sekä Pielisjoen virtaama säilyisivät nykyisellään, eikä hankkeen toteutuksella olisi vaikutuksia Kuurnan ylä- eikä alapuoliseen vesistöön. Päätöksiä hankkeen käyntiinlähdöstä odotetaan ensi kevään aikana.

1 kommentti

Markku Kalinen 22.11.2017 klo 09:43

Hyvä artikkeli!!
Milloin Patoon-Palokin kosket Heinävedellä ”entisöidään” ?????

Jätä kommentti tästä artikkelista

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Sähkösopimuksiin tai asiakkuuteesi liittyvissä asioissa ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@pks.fi

*
*

Lisää luettavaa

Kouvolan Asuntomessuilla on uusinta asumista historiallisessa miljöössä – vinkkejä ja innovaatioita

Uusiutuvan energian käyttö pienentää tuntuvasti kodin hiilijalanjälkeä

Poikastuotantoalueen rakentaminen alkoi – ensimmäiset lohet Kuurnaan vuoden 2019 lopulla

Voimalaitos 60 vuotta – Puntarikosken värikäs historia

Poimintoja Porin asuntomessuilta

Mitä uutta sisustuksessa ja valaistuksessa? – poimintoja Porin Asuntomessuilta

Seuraa meitä

Seuraa Pohjois-Karjalan Sähköä sosiaalisessa mediassa.

Pohjois-Karjalan Sähkö Facebookissa Pohjois-Karjalan Sähkö Youtubessa

www.pks.fi