Asiakkaat kysyvät sähkön siirrosta – PKS Sähkönsiirto vastaa
Sähköverkkoa kehitetään nyt voimakkaasti laissa säädettyjen toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi. Investointien suuruus ja siirtomaksut askarruttavat asiakkaita. Olemme saaneet erilaisissa yhteyksissä runsaasti verkkoliiketoimintaa koskevia kysymyksiä, joihin vastaamme nyt tällä palstalla. Vastaajana on PKS Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén.
Mistä siirtohintaerot eri yhtiöiden välillä johtuvat?
Verkkoyhtiön kustannuksista valtaosa syntyy sähköverkon kunnossapidosta, häiriöiden hoidosta sekä verkon uusimis- ja toimitusvarmuusinvestointien rahoittamisesta. Maaseudulla on pitkät etäisyydet ja tarvitaan paljon sähköverkkoa yhtä asiakasta kohden, minkä vuoksi verkon toimintakuntoisena pitämisen välttämättömät kustannukset jakautuvat harvalukuisten asiakkaiden maksettaviksi. Etelä-Suomen maaseutualueilla kustannuksia on jakamassa kaksinkertainen määrä asiakkaita verkostokilometriä kohden ja kaupungeissa tyypillisesti kymmenkertainen määrä.
PKS Sähkönsiirron asiakkailtaan saamat siirtomaksutulot johtokilometriä kohden ovat pienimpiä Suomen 77 verkkoyhtiön joukossa. Harvaan asuttu alue on pakottanut meidät etsimään erittäin kustannustehokkaat toimintatavat, jotta olemme saaneet pidettyä asiakkaiden siirtomaksut kohtuullisina harvaan asutulla alueellamme.
Julkisuudessa on ollut kirjoittelua siitä, että verkkoyhtiöt jopa tekevät yli-investointeja, jotta verkon arvo kasvaisi ja maksuja saataisiin kerättyä lisää. Mihin tämä liittyy?
PKS Sähkönsiirto ei tee yli-investointeja. Olemme kehittäneet keinovalikoiman, jolla pystytään toteuttamaan lain edellyttämä toimitusvarmuuden parantaminen mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Yhdeksi keskeiseksi työkaluksi kehitimme vierimetsien hoitomallin yhteistyössä Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Toimintamalli perustuu maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen, ja 90 prosenttia maanomistajista on mukana. Meidän ei ole tarvinnut purkaa ennenaikaisesti täysin toimintakykyisiä ilmajohtoverkkoja, vaan olemme pystyneet parantamaan toimitusvarmuutta ja pienentämään vikaantumista vierimetsien hoidon avulla. Merkittävä määrä toimitusvarmuusinvestointeja on näin pystytty siirtämään ajankohtaan, jolloin verkko aikanaan vanhentuu muutenkin. Vuosien 2012–2019 aikana on jo hoidettu kolmasosa (3 000 km) runkoverkkojen vierimetsistä, ja työtä jatketaan seuraavina vuosina keskimäärin 500 km/vuosi.
Kuka valvoo tehtyjen investointien laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta?
Investointeja valvoo Energiavirasto. Kaikki verkkoyhtiöt tekivät Energiavirastolle verkon kehittämissuunnitelman ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja ovat sen jälkeen raportoineet toteuttamistaan kehittämistoimista virastolle kahden vuoden välein. PKS Sähkönsiirto tekee jatkuvasti töitä mahdollisimman kustannustehokkaiden keinojen löytämiseksi toimitusvarmuuden parantamiseen ja vaatimusten täyttämiseksi.
Mitä etua asiakkaalle on verkkoyhtiön paikallisesta omistuksesta?
PKS Sähkönsiirron omistavat verkkoalueen kunnat. Kuntaomistajien ohjaus on ollut selkeä: verkkoyhtiön on toimittava tehokkaasti, ja hinnat on pystyttävä pitämään kilpailukykyisinä haastavista toimintaolosuhteista huolimatta. Kun verot maksetaan omalle alueelle, rakennetaan samalla alueen elinvoimaa ja hyvinvointia. Verkkoyhtiö on myös suuri paikallinen työllistäjä.
Nousevatko siirtomaksut jatkuvasti vuoteen 2036 asti, koska toimitusvarmuusinvestoinnit jatkuvat suurina?
PKS Sähkönsiirto joutui korottamaan vuotuiset verkkoinvestointinsa kaksinkertaisiksi, kun laki toimitusvarmuudesta tuli voimaan vuonna 2013. Investointeja on vuosina 2014–2019 rahoitettu runsaasti lainavaroin, jotta on vältytty rajuilta hinnankorotuksilta. Siirtohintoja on korotettu vuosien 2014–2019 aikana keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Olemme nyt hyvin lähellä kestävää hintatasoa, jolla toimitusvarmuusinvestoinnit ja velkasalkun hoitaminen pystytään rahoittamaan, eikä suuria hinnankorotuspaineita ole näköpiirissä. Toki inflaatio ja esimerkiksi uudet lakisääteiset velvoitteet voivat aiheuttaa hinnan tarkistuspaineita jatkossakin.
Kuinka verkostoinvestoinnit näkyvät asiakkaille?
Lähtökohtaisesti kaikki investoinnit vähentävät säiden aiheuttamien vikojen määrää.
Uusimme joka vuosi noin 600 km sähköverkkoa ja samalla parannamme sähkön toimitusvarmuutta. Vuodesta 2020 alkaen investoinnit kohdistuvat lähes pelkästään maaseudulle. Investointeja tehdään tasaisesti eri puolilla toimialuettamme.
Miksi sähköverkkoon pitää laittaa niin paljon rahaa? Eikö normaali uudistamistahti olisi riittänyt?
Sähkön saatavuuden merkitys kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti, kun fossiilisten energialähteiden käytöstä luovutaan ja siirrytään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Suomen sähköstä jo yli 80 prosenttia tuotetaan hiilettömästi. Tämän vuoksi sähköverkko on uusittava niin, että yritykset ja kotitalousasiakkaat saavat sähkönsä jatkossa yhä luotettavammin.
Mitä vaihtoehtoja asiakkaalla on kiinteälle sähköverkolle?
Kesäkäytössä oleville vapaa-ajan asunnoille on olemassa kiinteän sähköverkon korvaavia ratkaisuja. Asiakas voi hankkia järjestelmän, joka koostuu aurinkokennoista, akuista ja aggregaatista. Ympärivuotiseen asumiseen ei vielä tällä hetkellä ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää, joka korvaisi kiinteän sähköverkon.
Miksi kesäasukkaankin täytyy maksaa täyttä siirtomaksua, vaikka mökillä ollaan vain kesäisin ja silloinkin sähköä kuluu hyvin vähän?
Verkkoyhtiön on ylläpidettävä koko sähköverkko jatkuvasti toimintakunnossa riippumatta siitä, käyttävätkö asiakkaat sähköä vai ei. Yli 80 prosenttia verkkoyhtiön kustannuksista syntyy siitä, että sähköverkkoa on tarkastettava ja pidettävä kunnossa systemaattisesti ja verkkoon syntyvät viat ja häiriöt on korjattava mahdollisimman nopeasti. Keskeinen osa kustannuksista muodostuu sähköverkostoinvestointien rahoittamisesta; esimerkiksi PKS Sähkönsiirto uusii vanhenevaa verkkoa vuosittain 600 km ja parantaa samalla toimitusvarmuutta. Kiinteä sähköverkko on palvelu, joka on luonteeltaan pysyvä ja ympärivuotinen. Verkko on käyttövalmiina aina, kun asiakas tarvitsee sähköä.
